Miksi päiväkodissa oloa tulee harjoitella?

Kesän aikana lähipiirissäni on pohdittu, onko lapsen päiväkodin tutustumis/harjoittelujakso turha ennen päiväkoti uran aloitusta. Tarvitseeko päiväkodissa oloa harjoitella yhdessä vanhemman kanssa useampana päivänä vai riittäisikö esimerkiksi kerran tai kahdesti parin tunnin pyörähdys ja sitten vain aloitetaan hoito? Onko lapset yksilöitä myös tässä asiassa? Onko toisille lapsille pitkä tutustumisjakso aivan turha? Tuntuuko harjoittelu pakolliselle pahalla ja päiväkodin puolelta turhaa vaatimista?

Pehmeä lasku päiväkotiin on osoittautunut lapsen sopeutumisen kannalta parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Pehmeän aloituksen tarkoituksena on, että lapsi tutustuu ensin yhdessä vanhempiensa kanssa päiväkotiin sekä päiväkodin aikuisiin, tämän jälkeen lapsi on pikkuhiljaa ensin lyhempiä ja sitten pidempiä päiviä ilman vanhempaa. Näin ehkäistään lapsen tunnekuormitusta ja pelkoa tulla hylätyksi. Jotta lapsen turvallinen suhde uuteen aikuiseen ehtii muodostua, tutustumisjakso päivähoidon alkaessa tulee olla riittävän pitkä. Useimmissa päiväkodeissa suositaan kahden viikon tutusmisjaksoa, jossa lapsi ehtii kokeilemaan päiväkodissa oloa erilaisissa tilanteissa sekä ehtii tutustumaan kaikkiin päiväkodissa työskenteleviin ihmisiin.

Päiväkoti on lapselle aivan uudenlainen ympäristö, jossa tämä on koskaan ollut. Päiväkotia ei voi verrata kerhossa oloon, sillä usein päiväkodit ovat huomattavasti suurempia, lapsia ja aikuisia on enemmän sekä säännöt ovat erilaiset. Päiväkodin tutustumisjakson tarkoitus on tutustua rauhassa toisiin, turvallisesti yhdessä vanhemman kanssa. Harjoittelu myös luo luottamusta vanhemman ja päiväkodin välille. Vanhempi näkee konkreettisesti mitä päiväkodissa oikeasti tapahtuu ja antaa vanhemmalle mahdollisuuden esittää hoitoon liittyviä kysymyksiä. Tutustumisjakson aikana vanhemmat välittää heidän kasvatuksellisiaan tietoja lapsesta päiväkotiryhmän aikuisille, jolloin he saavat juuri sitä tärkeää hiljaistatietoa.

Joten vaikka se harjoittelujakso saattaa tuntua joidenkin lasten kohdalla turhalle, niin sillä on silti tärkeä merkitys. Sen avulla välitetään tietoa puolin ja toisin sekä vahvistetaan keskenäistä luottamusta ja tulevaa kasvatuskumppanuussuhdetta.

 

Minä, pieni ihminen, tarvitsen sinua!

Minä olen pieni ja matkalla aivan uuteen maailmaan.

Auta sinä minua tällä matkallani.

Minua jännittää ja hieman pelottaakin, sillä en tiedä millaista päiväkodissa on.

Minua auttaa ja helpottaa, että saan tutustua tähän uuteen ympäristöön kanssasi.

Ole tukenani ja turvanani, jotta rohkaistun.

Jos alkuun on ikävä äitiä ja isää saan olla turvallisessa sylissäsi.

Ja pian, aivan yllättäen, uskaltaudun arjen touhuihin itsekseni, sillä olethan turvanani!

(Salminen & Tynninen 2011)

Meille hoidon aloitus ei onneksi ole vielä ajankohtainen. Ässä kävi aikanaan 8 päivänä tutustumassa päiväkotiin yhdessä minun kanssa ja lyhyitä hetkiä yksin. Silti päiväkotiin jääminen aina tuntui raastavalla. Ässä kuitenkin oppi ajan kanssa luottamaan päiväkodin aikuisiin ja siihen, että hänet tullaan aina hakemaan kotiin. En edes uskalla kuvitella miten raskaasti Ässä olisi ottanut hoidon aloituksen, jos tutustumisjakso olisi ollut yhtään lyhyempi. Tottahan toki minulla olisi ollut parempaakin tekemistä päiviini kuin roikkua päiväkodilla, mutta mitä lapseni vuoksi en tekisi?

Tutustumisjakson parasta antia oli tutustua ryhmän lapsiin ja aikuisiin. Opin millaisia tyyppejä hoidossa on ja millaiset päiväkodin rutiinit ovat. Hoitopäivien jälkeen osasin haastatella Ässää päivästä. Kun pojat joskus lähtevät jälleen hoitoon, aion istua kuin tatti ainakin sen pari viikkoa päiväkodilla ja tutustua kaikkiin päiväkodilla oleviin ihmisiin ihan riesaksi asti.

Ensi viikolla meillä palataan tuttuun ja turvalliseen kerhoon. Ja voi pojat mitä kaikkia tarinoita meillä onkaan siellä kerrottavana meidän kesästä.

Terkuin, Kati

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.