Kuva: Pixabay

Ruoka, tuo runsaasti tunteita, ajatuksia ja mielipiteitä herättävä välttämätön paha. Aihe, josta tuntuu olevan liki mahdoton keskustella ilman kuumenevia tunteita. Keskusteluissa loistaa usein ikävästi syyllistävä sävy: kuka syö terveellisesti, kenen ruokavalio on toteutettu eettisesti ja millainen olisi paras ruokavalio kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta? Harvoin keskusteluissa otetaan huomioon yksilölliset erot, vaan julistetaan oman ruokavalion sopivan kaikille. Ainakin jollain variaatiolla. Se on sitten vain jokaisen halusta ja vaivannäöstä kiinni, miten onnistuu mitäkin ruokavaliota toteuttaa.

Ruoka ja syöminen on trendikästä, erityisesti jos ei ole ihan vaan tavallista “vanhanaikaista” kotiruokaa läskisoosilla ja karjalan paistilla. Tänä päivänä ystäväpiirissäni monet ovat erilaisilla ruokavaliolla. On fodmap-ruokavaliota, vähähiilihydraattista, viljatonta, lihatonta, sokeritonta ja vegaania. Jokainen vannoo sen hetkisen ruokavalion olevan ratkaisu melkeinpä ongelmaan kuin ongelmaan. Tai ainakin lisäävän hyvinvointia huomattavasti.

Mielenkiinnolla olen seurannut miten ruokavaliot ovat toimineet ystävieni kohdalla. Onko ollut terveydellisiä, psyykkisiä tai taloudellisia vaikutuksia? Monissa ruokavaliossa terveyshyödyt ovat olleet huomattavia, mutta ruokavalion noudattaminen muutoin on muodostunut ongelmaksi.

Ruokavaliot, jotka sulkevat monet ruuat pois, on aiheuttanut eniten tuskaa. Psyykettä on kuormittanut se, kuinka saada ruuasta monipuolista ja maistuvaa. Lisähaasteen on tuonut voimakkaat mieliteot kiellettyihin ruokiin, jotka ennen ovat olleet suurinta herkkua. Osalla ystävistäni kokeilussa oleva ruokavalio on jäänyt pysyväksi, osa taas kokeillut hetken, palaten lopulta takaisin vanhaan.

Saatuani Crohnin tauti diagnoosin, olen yrittänyt löytää avun oireisiini erilaisista ruokavalioista. Ruokavaliot ovat perustuneet täyskieltäytymiseen esimerkiksi viljoista, rasvoista, lihasta, vaikeasti sulavista ruuista sekä sokerista. Tällaiselle herkkuperseelle kuin minä on nämä täyskiellot olleet mahdottomia ja aiheuttaneet runsaasti stressiä ja psyykkistä kuormitusta. Kokeilut päättyivät aina muutaman kuukauden jälkeen, todettuani terveyshyödyn olevan liian pieni haittaan nähden. Vuosien saatossa olen tullut siihen tulokseen, että minulle paras vaihtoehto on syödä sitä mitä haluan. Toki painottaen terveellisen ja monipuoliseen ruokavalioon.

Vähän kaikkea ja kohtuudella on ollut kohdallani toimivin ratkaisu. Kun sallin itselle herkkuja sekä sellaisia ruokia, joista suoleni ei pidä, en aiheuta itselleni huonojen valintojen ahmimiskohtauksia, joihin jyrkkä kieltäytyminen on joka kerta ajannut. Tiedän, että pizzan syönti aiheuttaa vatsan turvotusta illaksi ja mahdollisesti muutaman vessassa käynnin yöllä, mutta se on hinta minkä olen valmis silloin tällöin kestämään. Vaihtoehtona on toki kokonaan kieltäytyminen ja psyykkiset oireet. Valintoja kaikki tyyni.

Lihaton lokakuu

Ensimmäistä kertaa Lihaton lokakuu vietettiin vuonna 2013, jonka jälkeen siitä muodostui vuosittainen perinne. Kampanja sai alkunsa, kun Docventureksen Riku Rantala haastettiin lopettamaan lihan syönti kuukaudeksi Leo Straniuksen toimesta. Kampanja keräsi suurta huomiota ja siitä tuli läheisteni keskuudessa erittäin suosittu. Se on hetki, jolloin moni pohtii omia valintojaan ja arvomaailmaansa. Kuukauden tavoitteena onkin herättää keskustelua eläinten tehotuotannosta sekä havahduttaa kuinka paljon me Suomessa syömme lihaa joka päivä.

Lihatiedotuksen mukaan vuonna 2017 suomalainen söi yhteensä 81 kiloa lihaa ja elimiä. Mikä tekee 221 grammaa päivää kohden. Tämä on hurjan määrä siihen nähden, että Eviran laatimien ravitsemussuositusten mukaan lihavalmisteita ja punaista lihaa ei tulisi käyttää enempää kuin 500g viikkoa kohden. Suomalaiset syövät yli kaksinkertaisesti yli suositusten lihatuotteita viikottain.

Havahduttuani kuinka paljon syön lihaa, olen ottanut useana vuonna osaa Lihaton lokakuu -kampanjaan. Kuukausi on aika, jonka juuri ja juuri pystyn viettämään lihattomana. Se on pitkä aika ihmisille, jonka mielestä kaikki on hyvää, kunhan se on kääritty pekoniin.

Lihattoman lokakuun ansiosta on meidän perheen vuotuinen lihan syönti vähentynyt huomattavasti ja olemme luultavasti päässeet ravitsemussuositusten tasolle. Pyrimme painottamaan ruuissa kasviksiin, tarjoten niitä joka aterialla sekä valmistamalla kasvisruokia viikottain.

Tänä vuonna en vietä Lihatonta lokakuuta, koska matkaan kohti Roomaa ja haluan siellä nauttia kaikista mahdollisista herkuista. Mutta Suomessa ollessani pudotan punaisen lihan sekä kanan kokonaan pois ruokavaliosta tämän kuun ajaksi.

Share: